Lapsen huoltajuus – kuka päättää lapsen asioista

Mistä lapsen huollossa on kyse?

Lapsen huollossa on kyse siitä, kenellä on oikeus päättää alaikäisen lapsen asioista. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Jos lapsen vanhemmat eroavat, jatkuu huoltajuus kuten siihenkin asti. Ero ei automaattisesti muuta huoltomuotoa, vaan siitä pitää erikseen sopia tai tuomioistuimen määrätä.

Huoltomuodosta päätettäessä vaihtoehtoina on yhteishuolto, yksinhuolto tai näiden välimuotona yhteishuolto tehtävänjakomääräyksellä.

Yhteishuolto

Lähtökohtaisesti lapset ovat vanhempiensa yhteisessä huollossa, jolloin vanhemmat päättävät lapsen asioista yhdessä. Yhteishuolto edellyttää yhteistoimintakykyä vanhemmilta ja päätöksistä tulee mahdollisuuksien mukaan keskustella yhdessä ennen päätösten tekemistä. Päätöksistä tulee keskustella myös lapsen kanssa hänen ikätasonsa sallimalla tavalla.

Yhteishuoltaja pystyy tekemään monia päätöksiä lapsen asioissa myös yksin, mutta yhteishuollon ajatuksena on kuitenkin, että päätöksistä keskustellaan ja päätökset tehdään yhdessä. On myös monia päätöksiä, joita yhteishuoltaja ei lähtökohtaisesti pysty tekemään yksin, kuten hakemaan passia tai avaamaan lapselle pankkitiliä.

Yhteishuollon ongelmat löytyvät monesti kommunikaatiosta. Tällöin ratkaisuna voisi olla kommunikaation pelisääntöjen sopiminen. Jos esim. puhelimessa puhuminen ei onnistu, niin sopikaa asioista viesteillä tai sähköpostilla. Voitte sopia, mistä asioista viestitään ja millä tavalla sekä missä ajassa vastaus kysymyksiin tulisi antaa.

Yhteishuolto tehtävänjakomääräyksellä

Yhteishuolto tehtävänjakomääräyksellä tarkoittaa sitä, että lapsi on edelleen yhteishuollossa, mutta vanhemmat ovat sopineet tai oikeus on määrännyt siitä, mistä asioista kumpikin tai toinen vanhempi voi päättää yksin. Jos vanhempien yhteishuolto sujuu muuten, mutta vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen esimerkiksi lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta, terveydenhoidosta, koulutuksesta, sukunimestä, passista tai muusta asiasta, voidaan vanhempien huoltoon asettaa tehtävänjakomääräys, jolla toinen vanhempi saa yksin päättää määrätystä yksityiskohdasta.

Yksinhuolto

On myös tilanteita, joissa yhteishuolto ei yksinkertaisesti yrityksestä huolimatta toimi tai ole mahdollista. Yksinhuollossa toinen vanhempi erotetaan huollosta, jolloin toisesta vanhemmasta tulee yksinhuoltaja. Yksinhuoltaja saa yksin päättää lapsen asioista. Yksinhuolto on kuitenkin aina poikkeus ja se myönnetään vanhemmalle vain erityisessä tilanteessa. Yksinhuollosta, kuten yhteishuollostakin voivat vanhemmat yhdessä sopia, mutta mikäli yksinhuoltoa haetaan käräjäoikeudelta, tulee yhteishuollon ongelmien olla merkittäviä.

Perusteina yksinhuollolle ei yleensä riitä vanhempien riitaiset välit. Toisen vanhemman kyvyssä toimia huoltajana tulee olla sellaisia puutteita, että hän on kykenemätön huoltajaksi. Tällainen puute voisi olla esimerkiksi vakava päihdeongelma tai oman elämänhallinnan puute, joka heijastuu lapsen asioiden hoitamiseen. Myös mikäli lapsen asiat jäävät hoitamatta erimielisyyksien tai toisen osapuolen passiivisuuden vuoksi, voivat perusteet yksinhuollolle olla olemassa.

Huollosta erotettavalle vanhemmalle annetaan yleensä tietojensaantioikeus lapsen asioihin, jolloin hän voi pyytää tietoja esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulusta lapsen asioissa. Tietojensaantioikeus myönnetään käytännössä aina, ellei katsota sen olevan lapsen edun vastaista.

Oheishuolto ja sijaishuolto

Lapselle voidaan tietyissä erityistilanteissa määrätä huoltaja vanhempien ohella. Tämä oheishuoltaja toimii tällöin vanhemman kanssa yhteishuoltajan tavoin. Oheishuoltajaksi voidaan määrätä esimerkiksi yksinhuoltajan uusi puoliso erityisesti tilanteessa, jossa toinen vanhempi on menehtynyt. Oheishuolto ei kuitenkaan edellytä, että toinen vanhempi olisi kuollut tai että lapsella lähtökohtaisesti olisi vain yksi huoltaja. Tosiasiassa kuitenkin oheishuoltaja määrätään vain lapselle, jolla on vain yksi huoltaja, sillä oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti kolmannen huoltajan määräämiseen.

Sijaishuoltaja määrätään huoltajaksi vanhempien sijaan. Tällöin vanhemmat menettävät tilapäisesti tai pysyvästi lapsensa huollon. Sijaishuolto koskee erityisesti huostaanotettuja lapsia.

Lapsen huollon toteutuksesta ja tarkoituksesta voi lukea lisää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetusta laista.